Tiltun tokoilut osa I

Päätin omaksi ilokseni ja koirani iloksi aloittaa tavoitteellisen harrastuksen. Olen varsin hyvä aloittamaan kaikkea, joten nähtäväksi jää kuinka pitkälle jatkamme. Alkutilanne on, että koira on 8-vuotias schapendoes tyttö, joka kilpailee agilityssä kolmosissa ja loistaa näyttelyssä valioluokassa. Vuosia sitten olen suorittanut Tiltun kanssa BH-kokeen ja toisella ohjaajalla on hankittuna ykköstulos tottelevaisuuden alokasluokasta, joten kilpailuoikeudet avoimeen ovat olemassa. Tiltu on aina ollut varsin itsenäinen ja ahne. Tokoilussa ei ole malttia riittänyt suorittaa loppuunasti kaikkia liikkeitä, joten nuorempana tokoilu jäi vauhdikkaamman agilityn varjoihin.

Viikko sitten testasin omalla takapihalla mitä rouvalla on muistissa. Yllätyin suuresti seuraamisesta, joka on ollut aina hyvin kaukaista. Toki vieläkin saisi koira olla tiiviimmin vierellä ja lähellä. Erityistä hiomista vaatii sivulla istuminen. Tiltu korjaa liikkeen pyydettäessä, mutta välillä saa pyytää useamman kerran ennenkuin takamus on juuri minun haluamallani kohdalla. Aikaisemmin Tiltu ei ole suostunut yhteistyöhön omalla pihalla lainkaan vaan on kyllästyttyään juossut kuistille odottelemaan sisäänpääsyä. Tällä kertaa Tiltu oli touhuissa mukana häntä heiluen. Liikkeestä seisominen ja luoksetulossa paikalleen jäänti onnistuivat yllättäen ilman lisäkäskyjä. Kaukoohjauset vaativat selkeästi opettelua. Istuminen on ongelma kaukoohjauksissa.

Eilen kävimme kentällä harjoittelemassa paikallaan oloa ja hyppyä. Paikallaan olossa ei ollut ongelmia, mutta hypyssä oli sitten senkin edestä. Itse hyppyhän ei ole agilitykoiralle ongelma, mutta se esteen takana istuminen ei sitten mennyt ihan heti jakeluun. Vein makupalan esteen taakse ja annoin "istu" käskyn, mutta Tiltu tarjosi kaikkea muuta. Maahanmeno, paikallaan seisomineen, takaisin hyppy ja takaisin kiertäminen tulivat kaikki kokeiltua, mutta istuminen ei käynyt kuuloonkaan. Lopulta tulin siihen tulokseen, että koitin saada koiran istumaan avustaen esteen väärältä puolelta. Tiltu ei onneksi tarvitse paljon etäisyyttä esteen ylittämiseen ja harjoitellessa estekorkeus voi olla kilpailutilannetta matalampi. Tällä keinolla koitetaan sitten pikku hiljaa kasvattaa etäisyyttä. Todennäköisesti kaukokäskyt opetellaan samalla metodilla.

Tavoitteena on siis saada Tiltun tottelevaisuus siihen pisteeseen, että muutaman kuukauden päästä oltaisiin kilpailukunnossa avoimeen luokkaan. Tavoitteiden toteutuminen on asia erikseen, mutta harjoittelussa on huomattavasti enemmän puhtia tavoitteiden ollessa olemassa. Voittaja luokan liikkeet unohdan suosiolla, koska sinne ei ole missään vaiheessa Tiltun kanssa tarkoitus mennä kilpailemaan. Jätetään haaveet seuraavan koiran kohdalle, jos toko-kärpänen puree kunnolla omalla kohdalla. Eilen illalla aloitin kyllä lukemaan Salme Mujusen "Tie Tottelevaisuusvalioksi" -kirjaa, jos tulisi edes avoimen luokan säännöt opittua.