Nadan synnytys

Lupasin kirjoittaa vähän paremman tarinan Nadan synnytyksestä ja pienokaisista. Tällä hetkellä istun linja-autossa matkalla Lahdesta Tampereella vaihtaen Poriin. Maidontuoksuiset pennut oli hankala jättää taakseen ja malttamattomana odottelen jotain viikonloppua, että pääsen niitä kunnolla katselemaan ja vertailemaan. Omassa kämpässänikin on vielä paljon tehtävää, jotta saan sen pentuvalmiiksi. Onhan tässä seitsemän viikkoa aikaa, mutta nopeasti sen tietää kuluvan.

Torstaina helmikuun 19. päivä alkoi viimein näkyä Nadassa kunnollisia merkkejä synnytyksestä. Kunnollinen levottomuus puhkesi 17.30 ja läähätys voimistui. Ensimmäiset vedetkin siinä jossain vaiheessa tulivat. Kello 18.30 oli havaittavissa selkeitä ponnistelu yrityksiä ja poltot alkoivat tihentyä. Ensimmäinen pentu näki päivänvalon 19.27 ja ensimmäinen äännähdys kuului pian ja tissi löytyi. Ruokahalua tuntui olevan heti alkuunsa.


Arvelimme oikein, että toinen pentu tulee olemaan vaikein. Eläinlääkärille oli soitettu, jotta tiedettiin missä on päivystys. Totta kai se olisi ollut Padasjoella asti. Langan päässä oli kuitenkin todella miellyttävä eläinlääkäri, joka antoi kullanarvoisia neuvoja, miten toimia ongelmatilanteessa. Toinen pentu oli lopulta todella iso poika ja Nada sai tehdä tosissaan töitä ponnistellakseen. Toinen pentu näki päivänvalon vähän puoli yhdentoista jälkeen. Hieman tätä pitkän matkan tehnyttä poikaa hierottiin ja puhalleltiin, mutta ääntä alkoi kuulua ja tissille päästyään söi semmoista tahtia, että posket olivat lommollaan. Nadan peruskuntoa saa varmasti kiittää että jaksoi niin hienosti pojan synnyttää koosta huolimatta.


Seuraava pentu putkahtikin pian perään kesken imetyksen noin kymmentä yli puolen yön ilman sen suurempia ponnisteluja. Viimeinen syntyi suunnilleen kymmentä vaille kolme ja kävi tissiin kiinni kuin herhiläinen. Loppujen lopuksi Nada oli siis todella hyvä synnyttäjä (vertailu kohteena meillä Tiltu-mummo). Nada synnytti pentunsa myös seisoaltaan. Neljä pentua ja kaikki syntyivät elävinä ja voivat vuorokaudenikäisenä hyvin.

Pentujaan Nada hoitaa todella kauniisti, vähän liiankin innokkaasti. Nuolemista ja jatkuvaa lutkutusta joutuu oikein rajoittamaan. Eiköhän tämä rauhoitu muutamassa päivässä, kun huomaa etteivät ne minnekään katoa. Nada ei malttaisi jättää pentuja hetkeksikään, eikä lopettaa hoivaamista edes, kun toiset nukkuvat tai imevät tissiä. Oma syöminen jäi kakkossijalle, vaikka muuten Nada on todella pirteä omasta nukkumattomuudestaan huolimatta.

Pentulaatikosta luovuttiin heti alkuunsa, kun ei Nada siellä osannut olla sen paremmin kuin lattiallakaan. Muutaman kerran nostelin pennut laatikkoon ja Nada tuli kyllä perässä, mutta imetys ja hoivaaminen tuntuvat vaan luonnistuvan paremmin lattialla. Varsinkin kun välillä joutuu vähän rajoittamaan tuota nuolemista. Pehmustettiin pennuille sitten kori, jonne ne on välillä nostettu nukkumaan lämpöiseen keskenään. Nada makaa pää korin reunalla, kun pennut ovat hiljaa ja tarkkailee silmä kovana. Hirveän hyvin Nada on myös tähän asti varonut, että ei käy pentujensa päälle makaamaan. Neljä on kyllä sopiva määrä, kun niiden perään on helpompi katsellakin.

Muut koirat on pidetty eristettyinä ja ainakin pari viikkoa tullaan pitämäänkin. Kammariin niillä ei ole asiaa, mutta ulkopuolella ovat kohtaamiset sujuneet ihan hyvin. Alma on itsekin vielä utelias pentu ja Salli on jotenkin niin viisas, että pysyy käskemättäkin poissa tieltä. Sitä ei edes kiinnosta tulla portin taakse kuikuilemaan. Samanlainen se on ollut Tiltun kaksien pentujen kanssa. Sitten, kun pennut ovat olleet isompia, on maannut kiltisti ja antanut pentujen hyppiä päällään. Eiköhän nämäkin pennut varttuessaan tule saamaan yhtä hienon koirakoulun isolta ja mustalta kaveriltaan. Tiltun suhtautumista odottelen jännityksellä. Voi olla, että saavat olla eristyksissä loppuun asti toisistaan. Nadan tuntien se ei välttämättä tule vieraisiin ja muihin koiriin kovin suopeasti suhtautumaan. Pitää kyllä omistaan huolen kynsin ja hampain. Meidän kanssa on kyllä todella kauniisti. Ja Tuulan koirahan se on. Parhaiten ja rauhallisimmin se malttaa Tuulan kanssa olla ja nukkua.

Ilmeisesti meillä on nyt yksi poika ja kolme tyttöä. Tosiaan ensimmäinen vuorokausi oletettiin viimeisenä syntynyttä tyttöä pojaksi. Tuula alkoi tuossa lähemmin tarkastella uudelleen ja taitaa olla tyttö hänkin. Painoerotkin olivat selkeät, kun aamulla punnittiin tyttöjen ja pojan välillä. Tässä on pentujen painot syntymäjärjestyksessä: (240;280;230;250) grammaa. Taitaa tulla kaikista myös harmaamustia mikä helpottaa nimien päättämistä.

Alkuviikosta olisi tarkoitus lähettää paperit kennelliittoon, jotta ehtivät ajoissa takaisin ja saadaan sirutetut pennut maailmalle. Nimiä olen miettinyt kokonaisuudessaan varmaan vuoden verran, kun tiesin, että Nadan pennutus on oikeasti ajankohtainen ja minulle muuttaa niistä yksi. Koirien lisäksi minulle elämässä on tärkeää musiikki, joten luonnollisesti nimet tulevat suosikkiyhtyeideni laulujen nimistä. Alun perin mietin kaikkia nimiä samalta yhtyeeltä, mutta hylkäsin ajatuksen. T-pentue tästä nyt sitten tulee, vaikka R-pentua oli kovalla kakkossijalla.

Oman vauvani kutsuma nimen keksin fysiikan tunnilla, kun minulla ja Marilla ei keskittymiskyky millään riittänyt magnetismi-oppiin. Oman hauvani tulen siis nimeämään magneettivuon tiheyden yksikön mukaan. Mari lupasi, että saan käyttää hänen nimiehdotustaan, jos otan pojan. Nyt näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että Poriin muuttaa tyttö.

Oikeat nimet alkoivat muodostua lopulliseen muotoonsa, kun pennut olivat syntyneet. Itselleni olen jo pitkään suunnitellut Time Bomb nimistä pentua. Samaisen yhtyeen muita nimiehdotuksia olivat: Travis Bickle, Tropical London, Turntable. Kuuntelin kuitenkin joku päivä musiikkia koneeltani ja laulun nimi Trouble Seeker osui silmiini ja se kuulosti oivalta nimeltä. Päätin siis poimia pentujen nimet hyvien laulujen perusteella. Markoa saan kiittää avusta ja tällä hetkellä vakiintuneita nimiä ovat Time Bomb, Trouble Seeker ja Time to Waste. Ainokainen poika, jota olen Bonzoksi kutsunut, saa tuon oivan ongelman etsijän nimen. Tyttöjen nimet voi onneksi määritellä kullekin sirutukseen mennessä. Aikapommi muuttaa Poriin ja Aikaa Hukattavaksi Helsinkiin. Kolmannelle tytölle onkin sitten vaihtoehtoja: To the World, Trough These Eyes jne. Taidan Poriin päästyäni kuunnella vain kovasti T-kirjaimella alkavia lauluja.

Pennut ovat vielä hurjan nuoria ja on ollut uskomatonta katsella niiden möngerrystä. Syntymä itsessään on jo niin uskomaton tilanne. Jotenkin siinä vaan itsekin toimii aivan kuin ei tavallaan olisi oma itsensä. Ja jälkeenpäin miettii, että oliko se vain unta. Isä oli viisaasti tilannut 7. päivää lehden, niin siinä sitä vuoronperään sängyllä lueskeltiin ja tutkailtiin tilannetta silmät valppaana. Nyt vain toivotaan, että pennut kasvavat vahvoina ja terveinä sinne pääsiäisen tienoille. Ensimmäiset päivät ja viikko, kun on ohi voi oikeasti huoahtaa. Sitten onkin aika alkaa toivoa, että kaikille löytyy paras mahdollinen koti.

Kuljettaja juuri kuulutti, että ”Saavumme Tampereelle”. Luulen, että tämäkin on julkaisu kelpoinen (kun pääsisi kotiin ja onlineen) ja seuraavan matkan taidan ottaa päiväunet ja haaveilla pennuista.